Nuorten valmennusryhmä


RaJut Leimausleirillä

Rasti-Jussien nuoriso leireili 11.-14.6.2013 suunnistuksen suurleiri Leimauksella. Tässä pieni kooste noista neljästä päivästä.

Lähtö Leimaukselle tapahtui tiistaina 11. päivä kesäkuuta klo. 8.45 Sorsanpesän parkkipaikalta. Lopulta, kun kaikki olivat paikalla, saimme lastattua tavarat minibussiin ja Koskeloiden ‘Laiva’ nimellä tunnettuun Chrysleriin, pääsimme matkaan kohti Keski-Suomessa sijaitsevaa Vierumäkeä.
Matka kului mukavasti Laivassa istuen ja kännyköitä räpläten ilman suurempia kommelluksia.Tosin pysähdyttäessä huoltoasemalle, näimme siellä koko kansakunnan naurattajan, Jope Ruonansuun. Siellä se Jopekin tavallisten kuolevaisten tapaan vaan katseli huoltoaseman leluhyllyjä. Tosin kaikki eivät tätä ehtineet nähdä: minibussilla tulleet tulivat aivan liian myöhään nähdäkseen Jopen.
Perille Vierumäelle ehti ensin Laivassa istuneet eli Topias, Ossi, Sakari, Suvi, Sanna ja tietenkin minä (henkilö tunnetaan myös nimellä Mikko) sekä rattia koko matkan käsitellyt Heikki. Lopulta paikalle pääsivät myös minibussilaiset eli Aapo, Rasmus, Lauri, Markus, Ida, Anna ja Emilia kuskinaan Jukka.
Heikin saavuttua pääsimme etsimään majoitusta, jonka lopulta löysimme. Jakauduimme kolmeen eri huoneistoon, joissa ensimmäisessä oli tytöt, toisessa minä, Topias, Sakari ja Ossi ja kolmanteen pääsivät Markus, Aapo, Lauri ja Rasmus. Lisäksi huoltojoukot eli Jukka ja Heikki saivat jostai lähistöltä petipaikat.
Pian majoittumisen jälkeen alkoi ensimmäinen harjoitus eli tutustumisharjoitus, jonka tarkoituksena on tutustua maastoon. Tasoryhmä Teholla ensimmäinen harjoitus oli Reittiviiva, josta moni ei pitänyt ainakaan tutustumisharjoituksena, koska monet mieltävät tutustumisharjoituksen normaaliksi suunnistusharjoitukseksi. Jokaisen oltua noin tunnin metsässä ja lopulta päästyään maaliin, aloimme siirtyä kohti majoitusta, jossa tapoimme aikaa odotellessamme seuraavaa ruokailu. Ruokailun jälkeen päätimme mennä pelaamaan frisbeegolfia. Koska halusimme saada radan läpi kokonaan, Topias, minä, Sakari ja Ilari (joka oli tullut leirille perheensä kanssa matkailuvaunulla) myöhästyimme avajaisista. Mutta tokkopa se ketään haittasi.
Sitten saimme kuulla järkyttävän uutisen: hämäräsuunnistus oli jo tänään! Se tarkoitti sitä, että emme voineet jatkaa viime Leimaukselta tullutta traditiota, eli syödä kebabbia ennen hämäräsuunnistusta. Pettymyksen takia masentuneina juoksimme radan läpi ja menimme nukkumaan.
Seuraavan aamuna heräsimme Topiaksen kanssa ennen herätystä kun joku kävi kohtuullisen äänekkäästi vessassa. Se kuului aika voimakkaasti huoneeseemme, joka sijaitsi vessan vieressä. Mietimme vihaisesti (syystäkin vihaisesti, kukapa haluaa herätä ennen herätystä?) kuka tämä kyseinen härikkö voisi olla. Lopulta kyseinen meluaja päätti tulla ulos ja tunnistimme hänet heti Sakari Koskelaksi. ‘KOSKELA, (sensuroitua asiattoman puhekielen takia)!’ manasimme Topiaksen kanssa.
Aamun ja oikean herätyksen tullen päätimme kysäistä Sakarilta kohtuullisen kovaäänisestä vessakäynnistä. Selvisi, että viereisessä huoneessa majailleet Ossi ja Sakari olivat heränneet 6.30 herätyskelloon, joka toisti koko ajan herätysääneksi laitettua ’ Sakari on paras’ -lausetta. Lopulta he olivat löytäneet kyseisen herätyskellon, joka osoittautui Sakarin rakkaan siskon Sannan puhelimeksi. Sanna oli siis aiheuttanut pilallaan ensiksi Saken ja Ossin heräämisen ja siitä ketjureaktiona Sakari minun ja Topiaksen heräämisen. Ilkeä teko.
Muuten päivä kului leppoisasti harjoituksissa, korttia pelatessa ja syödessä. Illalla oli vileä sählyturnaus, jossa sekä tyttöjen että poikien joukkueet karsiutuivat ikävästi heti ensimmäisen pelin jälkeen. Muuten päivä kului oheisohjelmana toimineen frisbeegolfin parissa.
Illalla pelatessamme korttia Koskelan Heikki tuli ikkunamme taakse ja kysymään minulta että onko Pasasen Jussi soittanut minulle. Vastasin, että ei ole, mutta tiedän kyllä asian. Vieressäni istuva Sakari kysäisi mikä asia oli. Koko viikon minulle siitä, että tulisin juoksemaan Rasti-Jussit 3-joukkueessa Jukolan ja minua kaksi vuotta nuorempi Sakari juoksisi alaikäisenä Jukolansa RaJu 2-joukkueessa ilkkuneen Sakarin alaleuka tipahti viisi metriä maan pinnan alapuolelle vastaukseni kuullessaan. Pasasen Jussi oli vaihtanut kanssani Jukolan osuuksia siten, että minä juoksisin ykkösjoukkueessa! Shokista toivuttuaan, Sakke ryntäsi oven läpi pihalle isänsä luo kysymään, miksei hän olisi voinut juosta RaJu ykkösessä. Me muut sisälle jääneet naureskelimme Sakarin reaktiolle. Taisi olla pojalle kova paikka…
Kiekkogolfin vahvaa asemaa johtavan oheisohjelmana yritti iltaisin horjuttaa toiseksi suosituin oheisohjelma, etenkin nuorimpien Rasti-Jussien lempitekeminen: toisten ovikellojen pimpottelu ja sitä seuraava vesisota. Yleensä niin rauhallinen Topias suuttui kunnolla tästä uudesta oheisohjelmasta, koska yritti nukkua sillä aikaa kun pikku RaJut erehtyivät soittamaan meidän ovikelloamme. Ja jos joku häiritsee Topiaksen unta tai nukkumayritystä, hänelle ei kunnian kukko laula. Niinpä unensa menettämisestä raivoava Topias meni ja pienen hetken kulttua oli saanut rauhoitettu vesisodan ja takavarikoinut muutaman juomapullon. Nyt tyytyväinen Topias meni sitten nukkumaan ja me muut seurasimme perässä.
Aamulla taas ennen herätystä, minä ja Topias heräsimme suunnattomaan valheeseen. ‘Sakari on paras’ kuului jostain looppina. Koko ajan. Hoksasimme heti, että kyseessä oli Sannan puhelin ja löysimme sen aika pian. Joten kauaa ei meidän pitänyt kuunnella sitä ‘Sakari on paras’ valhetta. Kostoksi kävimme pimpottamassa tyttöjen huoneen ovikelloa ja paketoimme Sannan puhelimen roskista koottuun pakettiin. Meni siinä Sannalla hetki avata se…
Päivä kului tavalliseen tapaan korttia pelaten, harjoituksia kiertäen ja mikä tärkeintä frisbeegolffaten. Illalla Pistäydyimme leiridiscossa ja hoksattuamme että se ei ole kauheean tasokas, livahdimme takaovesta pihalle ja menimme kiertelemään ensiksi ympäri Vierumäkeä ja sitten pelaamaan korttia. Siinä kului taas yksi leiripäivä.
Seuraavan päivänä heräsin Koskelan Heikin ääneen. ‘Kaksi minuuttia ruokailuun lähtöön!’. Mietin hetken ja sitten hoksasin, ettemme olleet muistaneet laittaa kelloa illalla herättämään. Voihan samperi. Laitoimme kaikki vauhdilla vaatteet päälle ja juoksimme syömään. Saimme mös kuulla, että Pasasen Aapo oli yöllä sairastunut ja hänen isänsä Jussi oli tullut ja hakenut Aapon pois.
Leirin viimeinen päivä alkoi sarastaa. Päivä oli kohtuullisen kylmä, märkä ja sateinen. Tänään olisi leirikisa.
RaJusta oli ilmoitettu kolme joukkuetta: Tähti, Salama ja Jyrähdys. Itse en muista ketä juoksi missäkin joukkueessa, mutta osuuksia oli viisi. Tähdessä juoksivat ainakin minä, Hauhian Iiro ja Ilari, Ida, mutta viidettä en muista. Salamassa taas Sakari, Topias, joku tyyppi suunnistajapankista, joka korvasi Aapon ja varmaankin Lauri. Jyrähdyksessä olivat kaikki tytöt paitsi Ida ja Rasmus.
ensimmäisenä RaJulaisista maaliin leimasi Tähti ollen 55. Seuraavan tuli Salama kuudentenakymmenentenäkahdeksantena ja lopulta Jyrähdys sijoittuen sijalle 120.
Viimein tuli aika siistiä kämpät ja lähteä lounaan ja suihkun kautta pois. Koskelat, Hietaharjut ja minä otimme suunnaksemme Jämsä-Jukolan telttapaikan, johon oli tarkoitus mennä eräjormailemaan ja minibussiporukka Topiaksen kera lähtivät huristelemaan kohti Seinäjokea. Topiaksen mukaan matka oli kaoottinen ja vesisota jatkui vielä minibussissakin. Onneksi en itse sitä kokenut… Mutta leiri oli monelta osin mukava, vaikka pientä parantamisen varaa olivat järjestäjät sinne jättäneet. Ja anteeksi, jos muistin jotain väärin, etenkin osan ottajien nimet ja joukkueiden juoksujärjestykset ovat saataneet unohtua.



Päivitetty: 15.07.13,
Asianajotoimisto Kattelus, Ruokola & Mukkala Oy Elite Pankkiiriliike E-west
MSK Cabins MSK Group
Neste Jouppi Seinäjoki Seira


Atria Hyvän Tuurin Silmälasi
Meka Pro Hotelli Sorsanpesä

Audi Keitele Forest lainvoima.com Lähitapiola Metsään.fi Peab Oy Team Sportia Seinäjoki